Tittiditittiitiii... Kitarankielisistä uutisista halipatsuippa.
Yli miljardi ihmistä elää päivittäin ilman puhdasta vettä. Tämä aiheuttaa muun muassa koleraa, ripulia sekä muita perushygienian puutteesta johtuvia, kehitysmaissa tappavia tauteja, muistuttaa Laitlalaisen munafarmin häkkejä Lidlin hammasharjalla hinkkaava Tatjana. Silti suomenniemeä ravistellut skandaali, epidemia ja apokalyptinen elintarvikekatastrofi on saanut kansalaiset viskaamaan munansa tunkiolle ja suojakaasupakatut siat ovat jääneet muhimaan lähikauppojen tiskeihin.
Vatsanpuruja ja työtehottomuutta aiheuttavaa katala Zalmonella on sisäisesti nautittuna hyvinkin harmiton pöpö. Virusta ei edelleenkään, ei vieläkään, eikä toimituksen saamien nimettömien vihjeiden perusteella tulla tapaamaankaan munista tahi sioista sen enempää kuin ennenkään.
-”Joo kyl tää niimaar kamala on, ko pääsiäine ja kaikkee.” Toteaa Mirva-Liisa Raision torilla.
-”Kyl kerra vuodes pitäis puhdast muna ja mämmi saada. Kermal. Voita siihe munal ja.” Analysoi sosiologi Marco Van Basten. (vihr.)
Kulttuuria:
Yakuzin Pato esiintyi männä keskiviikkona Bar Kukassa, Impro!- improvisaatiokilpailun finaalissa. Kilpailun voittaja jäi kuulematta, mutta keikka oli nasta. Hyvissä ajoin hyvätapaiset pojat olivat kamoja mestoille roudaamassa, notta oltais saatu chekki tehtyä, mutta paikka oli penkitetty täyteen, ”PA” oli jo kytketty langattomiin mikrofoneihin teatterinuoria varten ja väkeä valui sisään. Jätimme kamat eteiseen ja piipahdimme Zoom fm:llä haastateltavina, sekä kävimme Laurilla teippaamassa Juhan housut.
Kymmeneltä uudestaan mestoille, vain todetaksemme kilpailun olevan edelleen käynnissä. Onneksi Spede oli mukana vääntää nappuloita ja vetelee piuhoja, joten vihdoin kun naapurijuottolan välikaljoilta Kukaan ehdimme, sujui kioskien viritys nopeasti, tehokkaasti ja kivuttomasti.
Muutaman kuukauden soittopaussin, kahden reenikerran ja odottelukaljojen muodostamassa euforiassa soiteltiin menemään yksi parhaista keikoista ikinä! Oli lystiä ja loppuinlopuks väkeeki oli mukavasti. Hämmentävää dialogia yleisön kanssa, hämmentävää nimikirjoittelua Fyllingin kylkeen ja semi-hämmentävä sadan kruunun seteli.
Extra Fyllning-ep myytiin loppuun ja näillä hilloilla käytiin lounasneuvottelut äänitysten jatkamisesta. Palaverissa pitsa oli hyvää, Janin Latte maistu hiukan oksennukselta, Merisalin naapuripöydässä kokoomuksen minkkiturkkimaturet karkottivat taantumaa hyvillä sunnuntai-iltapäivän viskikaakaotumuilla, tavattiin kokiksesta pitävä hevonen ja sovittiin, et joskus pääsiäisen maissa jatketaan viimeistään äänittelyä.
Menovinkkinä viikonlopulle bändikisan finaali Klubilla. Joukost voi löytyy tutui, eiku tutsei... Vai hutui? Eiku masait... Täältä tähän.
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
nonni pojat. mis se levy viipyy!
VastaaPoista